Vuoden saalis

Huomenta vaan !

Eilen pitkästä aikaa otin muutoskuvat. Kyllä omat kuvat on parhaimpia motivaatiokeinoja mitä voi olla :) Toki kaikki päivät ei oo ollu sitä hymyä niinku vois kuvitella.
 Kyyneleitä on tirskautettu silmäkulmasta, tullu vastoinkäymisiä, lipsuttu asioista, ja on se elämä potkinu päähänki. Tosiaan, asiat ei aina välttämättä ole itsestäänselvyyksiä.
 On sitä kaikessaan kyllä aika pohjallaki käyty, mutta noustu aina uudestaan kohti yläilmoja :)

Toki kotitreenaajalla tavoitteita on vaikea tavoitella kuin sellaisen joka käy salilla jokapäivä. Yritän ajatella asian niin positiivisesti kun vain voi, en stressaa siitä vaikka tavoitteiden saanti kestäisi kauan. Sitäpä ootellessa kun rakennetaan vinttiin kotikuntosali <3 oi

Kyllä ehottomasti nämä uudet treeniohjeet ottaa ja vaikuttaa aivan erillä tavalla kuin aikaisemmat. Sitä on niin monta kertaa itsensä ylittäny uusien treeniohjeiden parissa, että saa silmät suurena hämmästellä :D Jos sitä nyt vasta antaakin kaikkensa peliin ?
Ehkäpä, jos tätä vauhtia mennään mikä on entisiin verrattuna 2x raskaampaa ja kovempaa niin uskon tavoitteiden saantiin aivan täysin !!! Ja uskon toki muutenkin vaikka sitä on hieman malttamaton välillä!






Ehkä sitä on välillä ollu myös umpiväsyny, ettei vaan oo jaksanu keskittyä ja tehdä kaikkea tai sitte on jopa hommat jääny tekemättä. Sanoiskohan niin, että henkinen väsymys on jossain vaiheessa piinannu mua kauan aikaa. Ihminenhän on välillä myös itsellensä täys arvoitus. No jos tämä tuleva kevät ois erilaista aikaa kevätaurinkon kera :) Sitä kummasti saa upean energiapiikin auringonvalosta! Mikäs sen parempaa  <3 ?

Mutta eiköhän sitä ajan mittaan opi tuntemaan omaa kroppaa paljon enemmän kuin aikaisemmin.. Ainakin enemmän kuin vuosi sitten ! Vielä täytyy oppia tuntemaan mitkä asiat sopii itselle ja mitkä taas ei. Ehkä ne ajan kanssa loksahtaa paikalleen pala palaselta ? :)

Ehkä ennen ajattelin treenauksen niin, että se on pakko. Mun on pakko tehdä tätä, että saavutan pakonomaisesti tavoitteet joskus. Mutta sitähän on ajan mittaan oppinutkin rakastamaan sitä mitä tekee ja että se tuntuu nautinnolliselta kuin pakonomaiselta :) Tarkoitushan on saadakkin mielihyvää siitä mitä tekee. Ehkä pikku hiljaa sitä on oppinut nauttimaan omasta tekemisestä !

Että eiköhän se tästä päivä kerrallaan :) 

Oon ilonen ja ylpeä siitä, että omaan erittäin parhaat tukijoukot ja ystävät :)
VARSINKIN VALMENTAJAT ! Sekä tärkein tuki jokapäivä varsinkin kotona - OMA MIEHENI !
Mitä olisinkaan ilman tätä suurta tukijoukkoa? Varmaan vois olla hankalaa ?
Siksi sitä jaksaakin jatkaa jokapäivä hymysuin kohti omien tavoitteiden tavoittelua !

Ja kiitos lukijat ! 

Näillä mennään. Ihanaa sunnuntaita kaikille !

- Miia 

Etiäpäin, sanoi mummo lumessa !

Niin, että etiäpäin, sanoi mummo lumessa :D On tässä osannut taas vastustaa tosin terveyden puolesta. Sitä suuremmalla syyllä etiäpäin! Pitkään sitä kotosalla odotteli ennekuin sinnikkona
lähti päivystykseen. Ja onneksi menin koska sen asian kanssa ei ollut "leikkimistä".
Antibioottikuuri päälle ja monen muuta auttavaa :) Nyt ollaan jo VOITON PUOLELLA!
Ei tarvi kivun tuskissa pyöriskellä, elämähän jo hymyilee :D Eli ainakaan ei tarvi olla menossa
mihinkään toimenpiteisiin, huh!
Tätä myöten sitten treeneistä ollut todellinen motivaation puute. Siitä huolimatta kivun tuskissa olen yrittänyt tehdä, koska tämä vaiva ei sinänsä ole vaikuttanut treeneissä tehtyihin liikkeisiin vaan laajemmilti. No ei muutakun kuurit loppuun ja into piukeena kohti kovempia treenejä :)










Joo, sehän oli ystävänpäiväki! Perjantaina käväsinkin entisillä kotikonnuilla pyörähtämässä ja piiitkästä aikaa salilla treenailemassa kaverin kans ! Ojentajiin tuli kyllä kunnon pumppi :D hah
Sain kaverilta hyviä vinkkejä suoritettaviin liikkeisiin :)) Muistaa sitten joskus tehdä "oikein". NIIN.. muistaiskin :D Keskittyen ja keskittyen!



Parhain tuki mitä nyt vaikeina hetkinä on saanu, niin ehottomasti ne valmentajat! Laitellaan sähköpostia useasti ja avaudun sitten, kyllä valmentajien sanat on vaikuttanu niin, että asioita miettii eriltä kantilta, joissakin asioissa :) En koskaan oo saanu sellaista tukea keltään mitä nyt valmentajilta, oon niin niin ilonen!
 Todellakin kun itsekin päätän niin pääsen tavoitteisiin näiden avulla. En todellakaan halua heittää kallisarvoista aikaa millään tavalla hukkaan, vaan tehdä kaikkeni:)

Toki kaikki lähtee itsestä mihin on valmis panostamaan, mitä oman terveytensä ja kroppansa eteen on valmis tekemään :)
 Jotkut voi ajatella, että hinta. Mutta asianhan voit verrata niin, että ostatko mielummin monen monta valmennusta vaikka etävalmennusta ja siihen päälle jotain muuta vai panostatko kerralla sellaisiin mistä todella voit saada apua ja tavoitteet kasaan .. maksamalla miltein saman summan?
Minä valitsin jälkimmäisen .. :)
Juurikin sen takia.. kerron toistamiseen, että mulle ei enään nettivalmennukset antanu mitään irti.Tuli tarve saada sellainen etävalmennus jossa voin tarvittaessa tavata valmentajat ja saada tukea heiltä.






Maksoin useita nettivalmennuksia räpiköidessäni niissä, toki valmentajien hommaaminen oli hieman tyyriimpää.
 Mielummin tein tämmöisen päätöksen kuin sen, että olisin ostanut lisää monen monta valmennusta jotka ei olis antanu enään irti mulle mitään.
Ymmärrettävää omalla kohdalla myös, että kun treenaan kotona. Alkaa kaipaamaan kunnon ohjeistusta ja tukea, ja tää oli mulle se parhain keino :)
MISTÄ EN KOSKAAN VOISI LUOPUA :D Ainakin kesään asti kestää tämä valmennus-suhde. Ehdottomasti haluaisin jatkaa sitten lisää, mutta katsotaan mihin tuloksiin päädytään.

Tämmöistä, ei kehtaa enempää näin aamutuimaan alkaa lääryämään :)
Katsellaan toisena päivänä mitä asiaa sitä kertyy tänne kerrottavaksi !

IHANAA VIIKKOA KAIKILLE ! Niin muistakaa tekin - ETIÄPÄIN, SANOI MUMMO LUMESSA :D

<3 MIIA 

Hopeaa tuli että pätkähti !

Hopeamitali = henkinen voitto ! Kyllä lauantaipäivä oli kerrassaan voitto :') Pistettiin tosissaan kaikki peliin ja hopeaa pätkähti! Hopea ei todellakaan oo häpeä. Päinvastoin !
 Kyllä oli kerrassaan kokemus. Oltiin siis viimeviikon lauantaina PMC tapahtumassa Haaparannalla Folkets Hus:ssa ottelemassa säbäturnauksessa. 6x12min peliä ja 10,5h mittanen päivä kokonaisuudessaan :D Semmonen perus lauantaipäivä. Kyllä oli helppo hymyillä kun kotiapäin lähdettiin ajamaan ! Jovain.















Viikko menny perussetillä ! Tehty uusien treeniohjeiden mukaan ja opeteltu aivan uusia asioita :) Oikein kantapään kautta ! Eilen oli toinen tapaamiskerta. Kävästiin läpi liikkeet kunnolla, että ne tekis oikein kotona. Kyllä ei helpolla päästetä :)
Kaikki tai ei mitään. Kaikki onkin itsestä kiinni. Täytyy vielä mainota asiasta, etten kadu päivääkään että ymmärsin ottaa valmentajat kehiin tässä vaiheessa :') Kyllä oli oikea ratkaisu. Sain eilen niin paljon uusia vinkkejä ja järkevää puhetta pääkoppaan :D Jotka todella pisti ajattelemaan :) Niinhän se täytyykin.
Tapaamisten jälkeen jää aina niin sika hyvä fiilis! Niin loistofiilis. IHANAA!







Ystävät on ikuisia ! ONHAN NE. Tosiystävät ei koskaan lähde kiitämään :) Ei vain. Eilen tapasin pitkästä aikaa erään miespuolisen ystävän. Aina ei menee nallekarkit tasan elämässä, mutta joskus se elämä voittaa :') Tiedättekö fiiliksen ja tunteen kun oot ystävän puolesta iloinen joka on käyny läpi vaikeita hetkiä elämässä ja selvinnyt niistä? KYLLÄ on ihana nähä ystävät hymysuin ja etenkin positiivisin ajatuksin kohti tulevaisuutta!

Niinkuin Turkkilaisessa sananlaskussa : "Ystävättä jää se joka virheetöntä ystävää etsii." - Turkkilainen sananlasku " 
Ei kukaan ole tässä elämässä täydellinen, ei kukaan :) Täytyy hyväksyä ihmiset sellaisinaan kuin ne ovat. Nii-i, vaikki ei vain tätä ymmärrä.


Treenijuttuihin vielä. Kyllähän kaiken uuden opettelu vie oman aikansa. Enkä halua kuormittaa itseäni, että muuttaisin monta asiaa kerrallaan. Ja ihan hyvä niin, että pienet muutokset lähtee yks kerrallaan menemään eteenpäin :)
Syömisistä on nyt karsittu punnitseminen pois, mikä oli TASAN VUODEN stressiaihe. Toisena kohteena oli vasta aikoin kasvikset. Ne on onnistunu kyllä hyvin eikä siinä ole mitään probleemaa :) Seuraavaa pientä viilausta odotellessa.
 Hyvin se tästä, tai oikeastaan LOISTAVASTI! Kun minä ainakin jaksan uskoa pidemmälle kuin tähän hetkeen. Tällä hetkellä taas vaihteeksi flunssa vie voiton. Mutta en lannistu :) Koska se maailma ei todellakaan kaadu pieniin asioihin elämässä. Tässä elämässä on paljon isompiakin murheita ja aiheita riittää varmasti loputtomiin. Valmentajien sanat on todellakin pistäneet elämää miettimään treenaamisen kannalta aivan totaalisesti joka kulmasta :')
Ei se ole pakkopullaa, se on nautintoa mitä haluat tehdä juuri silloin kun siltä tuntuu! Niin, koitappa tämä takoa pääkoppaan jossa ajatus on ollut hieman erilainen aikaisemmin :D 






Kyllä se kuule tästä, tästä ei ole suunta kuin YLÖS! Jes, näillä mennään :)

Ei muutakun ihanaa perjantaita kaikille lukijoille, etenkin viikonloppua !

- Miia <3